Psykofyysisen fysioterapian tavoitteena on tukea ihmisen hyvinvointia lisäämällä ymmärrystä kehon ja mielen yhteydestä sekä mahdollisuuksista vaikuttaa omaan vointiin kokonaisvaltaisesti. Harjoitusten avulla ihminen oppii arkeen sopivia elämän mittaisia itsehoitokeinoja ja elämänhallinta vahvistuu.

PSYKOFYYSINEN FYSIOTERAPIA

Fysioterapia perustuu ihmisen anatomian ja fysiologian, terveyden, liikkumisen ja toimintakyvyn edellytysten tuntemiseen. Fysioterapiaa toteuttavat 3,5 vuoden ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet laillistetut terveydenhuollon ja kuntoutuksen ammattilaiset.

Fysioterapian erikoisala, psykofyysinen fysioterapia, on kehittynyt fysioterapeuttien, psykologien ja psykiatrien yhteistyönä. Suomessa psykofyysisen fysioterapian kehitys on ollut voimakasta lisääntyneen koulutuksen myötä jo 1980-luvulta lähtien. Psykofyysinen fysioterapia perustuu kokonaisvaltaiseen ihmiskäsitykseen. Siinä huomioidaan niin ihmisen kehollisuus, mielen maailma kuin sosiaalinen ja kulttuurinen ympäristö.

Nykyään tiedetään, että kehoa ja mieltä ei voida erottaa toisistaan. Stressillä ja psyykkisellä kuormituksella on vaikutuksia fyysiseen sairastamiseen ja jopa ajatukset sekä uskomukset voivat vaikuttaa fyysiseen todellisuuteen. Psykofyysisessä fysioterapiassa on keskeistä ymmärrys näiden elementtien välisestä vuorovaikutuksesta. Kehon tuntemukset vaikuttavat mieleen ja toisaalta tunteet ja ajatukset vaikuttavat kehon reaktioihin sekä kokemukseen omasta kehosta.

Psykofyysisen fysioterapian tavoitteena on tukea ihmisen hyvinvointia lisäämällä ymmärrystä kehon ja mielen yhteydestä sekä mahdollisuuksista vaikuttaa omaan vointiin kokonaisvaltaisesti. Harjoitusten avulla ihminen oppii arkeen sopivia elämän mittaisia itsehoitokeinoja ja elämänhallinta vahvistuu.

 

Psykofyysisessä fysioterapiassa ihminen oppii

  • kuuntelemaan, tuntemaan ja ymmärtämään kehoaan ja sen reaktioita
  • suhtautumaan omaan itseen ja kehoon sallivammin ja hyväksyen
  • löytämään hyvää oloa ja iloa omasta kehollisuudesta ja liikkeestä
  • uusia vaihtoehtoisia ja ergonomisia tapoja olla ja liikkua
  • rentoutumisen ja rauhoittumisen merkityksen ja taidon
  • tasapainoisen hengityksen merkityksen
  • vaikuttamaan kipuihin ja oireisiin omien oivalluksiensa avulla
  • vuorovaikutustaitoja, nonverbaalia ilmaisua ja yhdessä toimimista

Tavoitteena on, että ihminen oppii arkeen helposti sovellettavia itsehoitokeinoja mm.

  • pelkoihin ja jännittämiseen
  • ahdistukseen tai paniikkioireisiin
  • traumasta tai posttraumaattisesta stressireaktiosta aiheutuviin fyysisiin oireisiin
  • stressiin, uupumukseen ja masennukseen
  • heikentyneeseen keskittymiskykyyn
  • univaikeuksiin
  • pitkäaikaisiin kipuihin
  • päihteistä vieroittautumiseen ja päihteettömän elämän tueksi

 

Psykofyysisessä fysioterapiassa käytettäviä menetelmiä ovat mm. liikeharjoitteet, hengitysharjoitukset, kehontuntemus- ja kehonhuoltoharjoitukset, erilaiset rentoutusmenetelmät, ahdistuksen- ja stressinhallintaharjoitukset, vuorovaikutustaitoja tukevat harjoitteet, luontoyhteysharjoitukset sekä kosketukseen perustuvat hoidot.

 

Seuraavassa kerrotaan tarkemmin menetelmistä, joita käytän työssäni yhdistellen tai omina menetelminään.

 

PSYKOFYYSINEN HENGITYSTERAPIA

Tasapainoisen hengitystavan löytyminen vaikuttaa laajasti terveyteen tukien ihmisen omaa rauhoittumisjärjestelmää. Helpotusta voi hakea mm. krooniseen hyperventilaatio-oireyhtymään, stressiin, eriasteisiin ahdistusoireisiin, pelkoihin, fyysiseen ja psyykkiseen jännittämiseen, sosiaaliseen jännittämiseen, paniikkihäiriöön, uupumukseen, kroonisiin kipuihin ja astmaan.

Hengitysterapian perustana on tieto hengityksen psykofyysisestä säätelystä sekä tasapainoisen hengityksen merkityksestä fyysiselle ja psyykkiselle hyvinvoinnille. Siihen liittyy ymmärrys varhaisen vuorovaikutuksen merkityksestä hengitystapojen oppimisessa ja stressinsäätelyjärjestelmän kehittymisessä.

Psykofyysisessä hengitysterapiassa ei ole kyse ”oikean” hengitys- tekniikan opettelusta, vaan pikemminkin omaan hengitykseen tutustumisesta ja sen myötä olemisen ja havaitsemisen muutoksesta, joka mahdollistaa tasapainoisen hengityksen. Se sopii hyvin kenelle tahansa, joka haluaa vaikuttaa omaan hyvinvointiin hengitykseensä syvemmin tutustumalla.

Hengitysterapian teemoja ovat mm. olemisen opettelu, hellittäminen, lupa olla sellainen kuin on, oman hengitysrytmin löytäminen, sisään- ja uloshengitys, tauot hengityksessä, rajat ja tilan antaminen, mielikuvien käyttö, ajatusten voima hengityksen säätelyssä.

Psykofyysisen hengitysterapian menetelmät pohjaavat liikuntaterapeutti Maila Sepän ja TYKS:n erikoispsykologi Päivi Lehtisen vuosikymmenien yhteistyöhön ja kliiniseen kokemukseen.

 

PSYKOFYYSINEN LUONTOTERAPIA

Psykofyysisessä luontoterapiassa yhdistyvät luonto elvyttävänä ympäristönä ja luontoyhteysharjoitukset psykofyysisen fysioterapiaan. Terapia toteutetaan joko ryhmässä tai yksilöllisesti. Sitä voidaan yhdistää myös perinteisen psykofyysisen fysioterapian jaksoon sovitusti.

Kotikäyntinä toteutettu luontoterapia toteutuu asiakkaan omassa lähiluonnossa. Parhaimmillaan terapian aikana voi tutustua omaan lähiluontoon uudella tavalla ja oppia hyödyntämään sitä laajemmin myös terapian päätyttyä. Tavoitteena on oppia elämän mittaisia itsehoitokeinoja arkeen soveltuen ja luonnon elvyttävää vaikutusta hyödyntäen.

Psykofyysinen luontoterapia soveltuu kaikille ihmisille, jotka haluavat parantaa hyvinvointiaan ja jaksamistaan. Se sopii erityisesti erilaisista mielen haasteista kärsiville henkilöille, mm. mielialahäiriöt, uupumus, stressi, ahdistus ja paniikkihäiriöt, sosiaalinen jännittäminen ja pelot sekä päihderiippuvuus.

Luonnon hyvinvointia tukevat ominaisuudet tutkimusten valossa:

Metsästä hyvinvointia -tutkimusprojekti antaa vahvaa näyttöä luonnon elvyttävästä ja stressiä alentavasta vaikutuksesta. Tutkimuksen mukaan luontoympäristöllä on suora vaikutus emotionaaliseen hyvinvointiin, lisäksi se houkuttaa liikuntaan ja sosiaaliseen kanssakäymiseen, jotka ovat yhteydessä ihmisen hyvinvointiin ja terveyteen.

Uusimpien lääketieteellisten tutkimusten mukaan oleskelu luonnossa lieventää stressiä mitattavassa määrin, mm. verenpaine, sydämen syke, lihasjännitys ja stressihormonien määrä vähenevät. Luonnossa oleskelu lisää positiivisia ja vähentää negatiivisia tunnetiloja sekä edistää keskittymis- ja suorittamiskyvyn palautumista.

Luonnonympäristöä voidaan käyttää apuna sairauksista toipumisessa, esimerkiksi uupumuksen, masennuksen ja keskittymishäiriöiden hoidossa. Fysiologinen toipuminen stressistä alkaa luonnonympäristössä jo 5-7 minuutin kuluttua stressiä aiheuttavan tilanteen jälkeen, mieliala kohenee 20 minuutissa ja tarkkaavaisuuden elpyminen alkaa 40 minuutin kuluttua.

 

SOVELLETUN RENTOUDEN MENETELMÄ

Sovelletun rentouden menetelmä on yksi tutkituimmista rentoutusmenetelmistä ja sen monipuolisista, terveyttä edistävistä vaikutuksista on paljon näyttöä.

Menetelmä on todettu tehokkaaksi mm. fobioiden, paniikkihäiriöiden, yleistyneen ahdistuneisuushäiriön, jännityspäänsäryn, migreenin, selkäkipujen, epilepsian ja tinnituksen hoidossa. Se sopii myös muihin häiriöihin, joissa sympaattisen hermoston aktiivisuus on normaalia suurempi. Esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksien hoidossa on saatu hyviä hoitotuloksia autonomiseen hermostoon vaikuttamalla.

Aiemmat kurssilaiset ovat ottaneet menetelmän aktiiviseen käyttöön mm. työ- ja koulupäiviin keskittymistä ja jaksamista tukemaan, esiintymisjännitystä lievittämään, migreenin ehkäisyyn, verenpaineen tasaamiseen ja unensaannin tueksi. Apua on saatu jopa vuorovaikutustaitoihin, aggression hallintaan, hammaslääkäripelkoon, niska- ja hartiaseudun kipuihin ja hampaiden pureskeluun.

Menetelmän vaikuttavuus perustuu siihen, että harjoitukset ovat sovellettavia tilanteeseen kuin tilanteeseen. Rentoutuminen ei vaadi makuuasentoa, ohjaajaa, musiikkia tai muutakaan ulkoista tekijää. Opitaan rentoutumaan istuen, seisten sekä liikkeessä ja se tapahtuu jopa 20 sekuntissa. Tämä mahdollistaa harjoituksien hyödyntämisen aidoissa arjen tilanteissa – hetkissä, joissa rauhoittumiskeinojen taitaminen on kullan arvoista.

 

 

Viitteet:

Tuomisto, M. 2005. Sovelletun rentoutuksen käsikirja.Suomen käyttäytymistieteellinen Tutkimuslaitos,Tampere

Tuomisto, M. ym. 1996. Sovellettu rentoutus menetelmänä psykiatriassa ja käyttäytymistieteessä. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, 112 (11):960. Internetissä:
http://duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&p_p_lifecycle=0&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_p_frompage=uusinnumero&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_viewType=viewArticle&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_tunnus=duo60214 (luettu: 27.5.2016)

Martin, M., Seppä, M. ym. 2010. Hengitys itsesäätelyn ja vuorovaikutuksen tukena. Mediapinta, Tampere

Tyrväinen, L. & Ojala, A. 2012. Kaupunkien metsät elvyttävät. Helsingin yliopisto, metsäntutkimuslaitos.

Tiedote 26.5.2011 Luonnosta terveyttä, Luke luonnonvarakeskus, internetissä:
www.metla.fi/tiedotteet/2011/2011.05.26-luonnosta-terveytta.htm (luettu 1.6.2016)

Psykofyysisen fysioterapian yhdistys: www.psyfy.fi